Saarnin puuaines on erittäin lujaa ja sitkeää, sitä on perinteisesti käytetty muun muassa keihäänvarsiin ja jousiin sekä parketteihin. Hevosten luokkivaljaat sekä rekien ja vaunujen aisat on perinteisesti tehty saarnipuusta, sillä saarni kestää taivutusrasitusta murtumatta.
Luontainen esiintymisalue ulottu Pyreneiltä, Britteinsaarilta ja Lounais-Fennoskandiasta Kaukasiaan. Suomessa saarni kasvaa harvinaisena luontaisena lehtipuuna Etelä-Suomen tammivyöhykkeellä, paikoittain pohjoisempanakin. Yleinen se on ainoastaan Ahvenanmaalla ja Turunmaan saaristossa. Saarni on mereinen laji ja kalkinsuosija. Saarni on Suomen vaateliain jalo lehtipuu, ja se viihtyy vain kaikkein parhaimmissa lehdoissa, sielläkin harvinaisena. Saarni ei kestä kuivuutta, vaan viihtyy parhaiten kosteilla tulvatasangoilla, sekä alueilla, joissa pohjavesi on korkealla.
Saarni voi Suomessa kasvaa 20-metriseksi puuksi. Saarnen kaarna on harmaa ja uurteinen, ja oksat ovat jäykkiä ja sojottavat usein viistosti ylöspäin.
Saarni on ollut Lounais-Suomessa tärkeä lehdespuu, jota latvottiin talvirehuksi.
Klassisella aikakaudella oli saarni pyhitetty merenjumala Poseidonille. Saarnipuun paloja otetiin merimatkalle mennessä laivalle mukaan, kuin amuletti.
Symboliikka: Hallitseminen ja voima
Suhde jumaliin: Gwydion (wales), Nuodu (iiri), Nodens/Nodons (Britti keltit)
Astroloogilinen yhteys: Aurinko
Lähteet: Living Wisdom of Trees: Fred Hageneder ja Wikipedia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti