Koivuista otetaan mahlaa, josta tehdään juomia maun ja terveysvaikutusten vuoksi. Lehtiä käytetään teehen ja salaatteihin, ja niillä voi myös värjätä lankoja. Salaattiin käytettävien lehtien on hyvä olla nuoria, joten niiden paras keräysaika on touko-kesäkuu. Koivun oksista tehdään saunavihtoja, ja tuohesta on aiemmin tehty kontteja, mämmivasuja ja muita tarvekaluja.
Koivua käytetään huonekalupuuna ja sellun valmistukseen. Koivusta eristetään myös koivusokeria eli ksylitolia.
Luonnonhoito: Venäjällä ja Skandinaviassa on tapana vihtoa koivunvihdalla, se on vanha apukeino parantaa verenkiertoa ja ravita ihoa.
Nuorista lehdistä tai silmuista tehty tee kiihdyttää sappirakon, munuaisten ja maksan toimintaa. Teetä voi juoda kolmen viikon ajan keväisin toksillisten aineiden puhdistamiseksi kehosta. Lehtiä kerätään huhti- toukokuussa ja kuivatetaan. Koivunlehdet auttavat myös kihdin ja reuman aiheuttamiin vaivoihin. Verta puhdistava koivunmahla parantaa koko aineenvaihduntaa. Ulkopuolisesti sitä on käytetty rohtumien ja psoriaasiksen hoitoon. Koivunmahla on hyvää päänahalle. Klassisessa homeopatiassa on koivulla samanlainen osa kuin synkässä pohjoismaisessa maisemassa -se tuo valoa pimeyteen.
Suhde jumaliin: Valkea jumalatar, Brigid (keltti); Freya ja Frigga (skandinavia), Venus (rooma)
Astroloogilinen yhteys: Venus
Lähteet: Living Wisdom of Trees: Fred Hageneder ja Wikipedia
